Minä pelkään Perussuomalaisia. Tämä ei ole piruilua eikä sarkasmia. Pelkään ihan oikeasti, ja ihmettelen.

Ennen kaikka pelkään Persuja siksi, että he vaikuttavat raivokkaasti vihaavan lähes kaikkea ja kaikkia. Maahanmuuttoon liittyvät asiat ovat tietysti oleellisinta antia, mutta tuolla asenteella on sentään poliittinen jatkumo kaukaa menneisyydestä tähän päivään ja näkökulma on ymmärrettävä, vaikka ei sitä allekirjoittaisikaan. Minua vavisuttaa paljon enemmän vihan kohdistuminen moniin muihin asioihin: Luonnonsuojelu ja luonnonsuojelijat, julkisen puolen työntekijät, ihmiset, jotka uskovat ilmastonmuutokseen, tiedeyhteisö, tutkijat, kirjailijat, taiteilijat, seksuaaliset vähemmistöt, vegetaristit, ateistit, Vihreät, Vasemmistolaiset, feministit, sivarit, Greta Thunberg (siis tytöt ja lapset) sekä ihmiset, jotka eivät vihaa näitä edellä mainittuja viiteryhmiä.  Sanalla sanoen: he vihaavat sydämensä pohjasta minua; asioita, joiden perustalle olen rakentanut elämäni ja maailmankatsomukseni sekä ihan konkreettisen toimeentuloni.

Persussuomalaiset ovat myös monessa yhteydessä korostaneet militanttia luonnettaan samalla kun lähettelevät tappouhkauksia vihaamilleen ihmisille tai vaativat rautaa rajalle torjumaan taas yhden länsimaisen eturistiriitaselkkauksen aiheuttamaa pakolaistulvaa kurdien mailta. Tästä syystä koen, että persut ovat minulle, valtaan päästessään (se tulee tapahtumaan seuraavien vaalien jälkeen Kokoomuksen, Kristillisten, Keskustan ja RKP:n avustuksella) todellinen fyysinen uhka: Heidän tavoitteensa on yksiselitteisesti tuhota kaltaiseni ihmiset. Poistaa. Tappaa? 

Pelko minussa nostaa tasan yhden tunteen pelon eteen suojaavaksi kilveksi: vihan. Vihan persuja kohtaan.  Tämä viha ei ole periaatteellista tai älyllistä. Se on ihan primitiivistä itsesuojeluvaistoa.

Pelkoani vahvistaa se, että en kykene ymmärtämään persujen poliittista agendaansa: Persut vastustavat hyvinvointieroja tasaavaa verotusta ja vahvaa valtiota, mutta ovat vähäosaisten puolella. Pweaur halveksivat työttömiä mutta ovat edelleen, ilmeisesti, vähäosaisten puolella. Persut siis ovat vähäosaisten puolella, mutta ovat valmiita romuttamaan Suomen koulujärjestelmän, joka on ylivoimaisesti oleellisin tekijä siinä, että maamme on ollut, hiljalleen vähenevässä määrin, yhteiskuntaluokkien elämänmahdollisuuksien osalta maailman tasa-arvoisimpia yhteiskuntia.  Persut ovat kyseenalaistaneet voimakkaasti tietoon ja tutkimukseen perustuvan maailmankatsomuksen Raamatun tuhansien vuosien takaisten urpoheimojen paskajorinoiden sijaan. Persut väittävät olevansa vähäosaisten puolella, mutta ovat sitä mieltä, että kulttuurin taloudellista tukemista tulee vähentää ja esimerkiksi humanististen aineiden opetus kouluissa mieluiten lakkauttaa - siis heikentää köyhän ihmisen mahdollisuuksia ja edellytyksiä kokea elämä mielekkäänä muillakin kuin vain varallisuudella hankittavissa olevilla välineillä. Persut ovat ilmoituksensa mukaan Suomen ja suomalaisten puolella, mutta ovat valmiita luovuttamaan maamme ja luonnonvaramme ylikansallisille kaivosjäteille ja muille toimijoille. Persut haluavat varmistaa Suomen ja suomalaisten elinolosuhteet tulevaisuudessa, mutta ovat valmiita lopettamaan ympäristön ja luonnon suojelun, joka on kaiken hyvän elämän perusehto. He väittävät tavoittelevansa parempaa yhteiskuntaa ja tukevansa  teknistä kehitystä, mutta he pilkkaavat ja halveksivat tiedettä ja tieteilijöitä, joiden työ on ehdoton edellytys kaikelle tekniselle edistykselle. Persut vaativat "oikeutta ja tasapuolista kohtelua", mutta vaativat vahvaa poliisivaltiota ja kansalaisten valvonnan lisäämistä, mutta eivät hyväksy, jos tuo koneisto tuomitsee puolueensa jäseniä.

Persut puhuvat Suomesta ja suomalaisista, YHTEISkunnasta mutta kaikki heidän poliittiset kannanottonsa rakentuvat vain, pelkästään, vastakkainasettelulle ja poliittisten vastustajien pilkkaamiselle.

Olisi hienoa, jos Persut valtaan päästessään - siis ennenaikaisten vaalien myötä Keskustan lähtiessä hallituksesta viimeisenä epätoivoisena tekonaan yrittää pelastaa kannatuksensa  - osoittaisivat nämä pelkoni katteettomiksi, vihani epäoikeudenmukaiseksi, mielipiteeni heistä vääriksi. Toivon myös, että joku kertoisi, mitä olen ymmärtänyt väärin. Toivoisin, että noin valtava ihmispaljous, noin suuri potentiaalinen yhteiskunnallinen valta, ei vihaisi minua. Mieluusti jättäisin myös itse vihaamasta. Fakta on se, että me olemme juuri tällä hetkellä, tässä ajassa, kaikella tällä vastakkainasettelulla, niin Persujen kuin heitä vastustavienkin tahojen toimesta tekemässä rakkaasta Suomenmaastamme toisiaan vastaan tappelevien pienten heimojen takamaan, jollainen olimme niin pitkään kahden suuren vallan puristuksissa ja sitäkin ennen.

Persuja ja heidän äänestäjiään olisi syytä alkaa ymmärtää. Mutta perhana vieköön - maan suurimman puolueen olisi jo aika alkaa ymmärtää myös muita. Jos se siis aikoo olla tätä kansaa yhdistävä, ei YHTEISkuntaamme hajottava voima.

Suomen yhteiskunnan maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen menestystarina kansalaissodan jälkeen on perustunut ennen kaikkea kyvylle tulla toimeen toisenlaisia mielipiteitä omaavien ihmisten kanssa.  Nykyinen kyvyttömyys ja vastakkainasettelu asettuu todella rumaan valoon, kun mietitään, että maamme onnistui yhdistymään parissa vuosikymmenessä sisällissodan jälkeen kansakunnaksi, joka pystyi Toisen Maailmansodan pyörteissä säilyttämään itsenäisyytensä täysin ylivoimaista vihollista vastaan. Nykyisin vastaavassa tilanteessa hajoaisimme ennen ensimmäistäkään aseellista offensiivia. Nyt, nyt poliittisessa keskustelussa vastakkainasettelu, erojen luominen, halveksunta ja viha on nostettu poliittisen kommunikaation eturintamaan, yhteiskunnastamme on ennennäkemättömän haavoittuva, tässä historiallisessa tilanteessa, jossa ihmsikunnan teot ovat viimein lankeamassa maksettaviksi täysimääräisenä. Äiti Gaia ei tule antamaan lisäaikaa. Äiti Gaia pyyhkii ihmiskunnalla perseensä ja jatkaa elämäänsä. Aikuisten ihmisten itkupotkuraivaripolitiikka - tämä koskee kaikkia puolueita Vasemmistoliittoa lukuunottamatta - on ajassamme surkuhupaisuuden äärimmäinen huipentuma. Kökkö näytelmä uppoavan Titanicin kannella.  

Mutta se persujen asenne muita puolueita ja heidän kannattajiaan kohtaan. Liekö syynä ainakin osittain suhtautuminen, jota Persut saivat osakseen puolueen kasvun alkuvaiheesta alkaen: vähättely, hähättely ja  v***uilu. Asetelma, siis täysin muiden puolueiden luoma, identifioi puolueen ja sen kannattajan myös omissa silmissään. Ei ole suoranaisesti yllättävää, että moisen kohtelun jälkeen persujen on ollut luontevaa asennoitua muihin poliittisiin toimijoihin samalta pohjalta: viholliskuvien kautta.

Eivätkö persut usko, että nimeämänsä "vihervasemmisto" voisi  kuitenkin pyrkiä oikeasti hyvään, vaikka olisikin Persujen näkökulmasta väärässä? En ymmärrä, mitä vikaa persujen näkökulmasta voi olla nuorella ihmisellä, joka kantaa huolta tämä ainutkertaisen planeetan tulevaisuudesta. Jotain vikaa Greta Thunbergissa selvästi on, jotain, joka löytyy katsojan omasta pääkopasta.  

Persut ovat voima, joka on tullut jäädäkseen ja heillä, kuten muillakin tämän todellisuuden tietoisilla olioilla on vapaus sekä hyvään että pahaan. On kuitenkin varmaa, että suomalainen yhteiskunta ei tule selviämään tulevista, alati myrskyisämmiksi käyvistä vuosikymmenistä, ellei poersujen ja muun puoluekentän välille rakenneta vahvaa siltaa. Se vaatii vastuunottoa ja peiliin katsomista kaikilta puolueilta. Mutta suurimman olisi näytettävä esimerkkiä.